Työhyvinvointi

Työhyvinvoinnin investoinneissa lasketaan tuottoja

Yritysten työhyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit ovat olleet monesti lainsäätäjän asettamien määräysten noudattamista. Vastuu asioiden edistämisestä on ollut yritysten henkilöstöhallinnolla ja työturvallisuusvastaavilla. Nämä ovat tyypillisesti luettu pakollisiin (lakisääteisiin) kulueriin yrityksissä.

Työhyvinvoinnin signaalien analysointi
Viime aikoina on tapahtunut kuitenkin muutos. Joka paikassa toistetaan, että työhyvinvoinnin avaintekijä on oma esimies ja riittävän varhainen puuttuminen ongelmiin. Esimiehille ollaan tätä kautta sälyttämässä kuitenkin aivan järjettömän iso ja tärkeä työtehtävä, joka mahdoton hoitaa ilman riittäviä välineitä.

Nyt asioista onkin kiinnostunut enemmän yrityksen johto ja taloushallinto. Työhyvinvointi onkin saanut aivan uutta roolia, kun mukaan on otettu analytiikka ja BI-järjestelmät – puhutaan euroista ja se on kieltä, joka yritysjohdossa ymmärretään.

Myös vakuutusyhtiöt ovat markkinoineet esimerkkilaskelmia antamaan tukea yrityksen työhyvinvoinnin investointien päätöksille (esim. poissaolokustannuslaskuri löytyy työeläkeyhtiö Varman sivuilta). Tällä laskurilla voidaan osoittaa, että 500 työntekijän yrityksessä (keskiansio 2700 €) poissaoloprosentin laskut kuudesta prosenttiyksiköstä neljään tuo säästöjä lähes 1,6 M€ vuodessa. Tuota kustannusta on vaikea säästää jostain muualta. Henkilökustannusten säästönä tämä vastaa esim. 30 – 35 henkilön vähentämisellä saatuja säästöjä. Todennäköisesti henkilövähennykset kuitenkin lisäisivät poissaolojen määrää, joten kustannukset eivät lainkaan pienenisi.

Varhainen puuttuminen työhyvinvoinnin ongelmiin on kaikkien osapuolien etu
Suurin hyöty analytiikan käytöstä saadaan, kun voidaan tuoda riittävän paljon eri osatekijöitä arvioitavaksi. Kun eri tekijöiden keskinäiset riippuvuudet saadaan selville, voidaan panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Analytiikka voi olla myös ennakoivaa, jolloin historiatiedosta voidaan tuoda ennusteeseen vallitsevat osatekijät ja tehdä ennuste joko yksittäisen työntekijän tai koko työyhteisön tilasta etukäteen.

Kun poissaoloihin puututaan ajoissa, voidaan estää henkilöiden ajautuminen ulos työmarkkinoilta ja se onkin sitten jo osa valtiotalouden ongelmaa ja huononevaa huoltosuhdetta.