Liikunta osaksi arkea

Liikunta osaksi arkea

Into elämäntapojen parantamiseen syttyy nopeasti, mutta alkuinnostuksen jälkeen into lopahtaa yhtä nopeasti. Lue, miten välttää tuo monille niin tuttu sudenkuoppa.
”Nyt aloitan uuden elämän! Alan harrastaa liikuntaa säännöllisesti!”

Pian päivät kuitenkin täyttyvät kaikesta muusta. ”Ei ole aikaa. Liikunta tuntuu pakkopullalta. Ei se vaan onnistunut.”

Suusta soljuu erilaisia selityksiä. Lopulta sohva ja digi-tv houkuttelevat enemmän. Miten sitten voisi onnistua saamaan liikunnasta innostavan rutiinin?

Jokainen tietää, että liikkuminen on hyvästä. Mutta mielihyvää saa muustakin – karkista tai viinilasillisesta. Miksi ei valitsisi jälkimmäisiä?

Siksi että kuntoilua tarvitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitäjäksi. Siksi että liikunta auttaa laihduttamisessa ja painonhallinnassa. Siksi että hyviä syitä liikkeellelähtöön löytyy kymmeniä tai jopa satoja.

Löydä oma sisäinen motivaatio

Kaikki eivät ole luonnostaan liikunnallisia. Jotta kuntoilusta tulee tapa, on syytä löytää oma sisäinen motivaatio: Mitä liikkuminen minulle merkitsee? Ovatko hyvä kunto ja terveys minulle tärkeitä? Tahdonko kiinteytyä? Haluanko vain saada happea ja tuulettua?

Kun liikunnasta saa onnistumisen kokemuksia riittävän usein ja nopeasti, sisäinen halu kuntoiluun syttyy. Tämä edellyttää, että omat tavoitteet ovat innostavan realistisia. Liiallinen rehkiminen alkutaipaleella tai pakonomainen liikunta eivät sitä ole. Kun alkaa liikkua sopivin askelin edeten, kuntoilusta alkaa tulla rutiini, josta ei halua enää luopua.

Laita kuntoiluaika kalenteriin

Kiireiseen ja stressaavaan arkeen on vaikea saada sovitetuksi liikuntaharrastusta. Mutta ”ei ole aikaa”, on harvoin pätevä syy olla liikkumatta. Tällöin pitää panostaa enemmän organisoimiseen, sillä päivästä löytyy helposti lisäaikaa, kun suunnittelee ohjelman etukäteen. 2–3 tuntia viikossa oman hyvän olon eteen on vähän. Se aika kyllä löytyy, jos niin haluaa.

Erittäin toimiva keino saada liikunta osaksi arkea on laittaa kuntoiluaika kalenteriin. Se on tärkeä palaveri. Se on työtehtävä, joka pitää tehdä. On ihan sama, miksi sitä nimittää. Pääasia on, että antaa aikaa itselleen – varaa hetken omalle liikunnalleen. Älä anna jonkun muun asian varastaa sitä riviä allakasta.

Vähästäkin liikkumisesta on hyötyä

Käsitys ”joko liikun vähintään kolme kertaa viikossa tai sitten ei ollenkaan” on harhaanjohtava. Osasyy tähän joko–tai -ajatteluun löytyy terveysvalistuksesta, joka korostaa, että kunnon kohottamiseen tarvitaan vähintään 30 minuutin harjoitus vähintään kolme kertaa viikossa. Säännönmukaisuuteen tulee toki pyrkiä, mutta siitä ei pidä ottaa liikaa stressiä.

Jos ei muutamana viikkona ehdikään liikkua kyseistä määrää, iskee helposti ajatus, että ei tästä mitään tule. On kuitenkin oleellista iskostaa aivoihin, että vähästäkin on hyötyä. Kuntoilu ei ole kiinni pienistä tauoista. Jos joku kerta jää väliin, se ei haittaa. Yksikin kerta on parempi kuin nolla. On hyvä pitää mielessä, että jokainen liikuntakerta antaa paremman olon ja auttaa jaksamaan paremmin.

Älä luovuta kokonaan

On tärkeää olla itselleen armollinen. Jos tänään ei innostu lähtemään jumppatunnille, voi mahdollisesti jaksaa tehdä 10 minuutin iltakävelylenkin? Tai jos arki-iltana ei todellakaan ehdi kuntoilemaan, liikkua voi myös aamuisin tai vain viikonloppuisin.

Kiireelle ei pidä antaa liian helposti periksi. Ongelmia ja esteitä liikkumiseen tulee aina, mutta pitää oivaltaa, että käytännössä aina on olemassa joku ratkaisu. Se pitää vain löytää.

Löydä oma lajisi

Alun hurjaa kuntorutistusta järkevämpää on olla ahnehtimatta liikaa harjoittelua ja tehdä pysyvämpiä muutoksia liikuntatottumuksiinsa. Ei kannata miettiä, mikä laji olisi hieno tai tehokas, vaan miettiä millaista lajia jaksaa harrastaa mahdollisimman pitkään. Mikä liikuntalaji miellyttää oikeasti.

Jos sen sijaan ongelmana on lyhytjännitteisyys, liikuntaohjelmaa tulee varioida muuttamalla liikuntakertojen kestoa tai intensiteettiä tai tekemällä ohjelmasta monipuolisemman. Omavalmentaja voi auttaa löytämään sopivimman lajin tai tekemään innostavamman liikuntaohjelman.

Jos tuntee olevansa täydellinen kuuriliikkuja, hyvä vinkki on alkaa liikkua yhdessä kaverin kanssa. Yksin on helpompi jättää menemättä. Toisen innostus ja motivointi auttavat jaksamaan. Itselleen voi selitellä, mutta toiselle ei niin helposti.

Usko itseesi – kyllä sinäkin onnistut

Monen liikuntakipinä on lopahtanut, kun ei jaksanutkaan kävellä kilometriä, kun jumppa tuntui vaikealta tai kun tunsi itsensä kömpelöksi ja rapakuntoiseksi. On kuitenkin täysin selvää, että aloittelija on aloittelija.

Et oppinut lukemaan heti etkä pyöräilemään heti. Miksi vaatia itseltään liian paljon liian nopeasti? Kun aloittaa rauhallisesti ja kevyesti, liikunta alkaa luonnistua ja siitä alkaa pitää. Ole sinnikäs ja ennen kaikkea usko itseesi. Kyllä sinäkin onnistut saamaan liikunnasta pysyvän ystävän.

Jos on elänyt pitkään fyysisesti passiivista elämää, kestää yleensä jonkin aikaa ennen kuin liikkumisesta tulee niin luonnollinen osa elämää, ettei enää kiinnitä siihen juuri mitään huomiota.

Kun ymmärtää, että liikunnan tarjoama mielihyvä on ainutlaatuista ja panostamisen arvoista, löytää helpommin ajan itselleen ja liikunnalle. Selitykset jäävät sikseen. Pysytään siis liikkeellä! Jokainen liikuntaan käytetty minuutti on kullan arvoista.
Eija Holmala
Kirjoittaja on liikuntatieteen kandidaatti ja Kiloklubin liikunta-asiantuntija vuosina 2006-2012