Karppaus
Karppaus hävisi ravitsemussuosituksille vertailussa
Karppaus jää toiseksi ravitsemussuosituksille ruokavalioiden ympäristö- ja terveysvaikutusten tarkastelussa.
Erittäin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon siirtyminen johtaa suurempiin ympäristökustannuksiin ja pienempiin terveyshyötyihin kuin vähähiilihydraattinen.
Ympäristöekonomialta pian valmistuva Eliisa Punttila kiinnostui vähähiilihydraattisten ruokavalioiden ympäristö- ja terveysvaikutusten tutkimisesta, koska aihe oli ajankohtainen ja monia koskettava, eikä ympäristövaikutuksista ole aiemmin tehty tieteellistä tutkimusta.
Hän ryhtyi maisterintutkielmassaan selvittämään vähähiilihydraattisten sekä ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion ympäristö- ja terveysvaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta.
– Karppausruokavalio rasittaa ympäristöä enemmän kuin keskimääräinen suomalaisruokavalio, mutta mikäli ihminen sen avulla laihtuu ja siten välttyy tietyiltä sairauksilta, kokonaistulos voi terveyshyötyjen ansiosta jäädä kuitenkin plussan puolelle, Punttila kertoo tuloksistaan.
Suositusten mukainen ruokavalio toisi kuitenkin suurimmat kokonaishyödyt, sillä sen seurauksena sekä sairauksien ilmaantuvuus vähenisi että ympäristö hyötyisi pienemmän rasituksen johdosta.
– Ympäristön ja terveyden näkökulmasta suositusten mukaiseen ruokavalioon siirtyminen olisi analyysin perusteella kannattavin valinta, hän summaa.
Ruokavalioiden vaikutuksille rahamääräinen arvo
Punttila tutki maisterintutkielmassaan, kuinka suuret nettohyödyt syntyisivät, jos seitsemän prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä siirtyisi tavanomaisesta ruokavaliosta joko vähähiilihydraattiseen, erittäin vähähiilihydraattiseen tai ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon.
Seitsemän prosenttia väestöstä on tutkielmassa käytetty arvio karppauksen yleisyydelle Suomessa.
– Määrittelin vähähiilihydraattiset ruokavaliot Karppaus.info-sivustolla tehdyn verkkokyselyn avulla keräämieni 84 ruokapäiväkirjan avulla.
Tavanomainen ruokavalio perustui Kansanterveyslaitoksen Finravinto 2007 -tutkimuksen tuloksiin ja suositusten mukainen ruokavalio puolestaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeisiin.
Punttila tarkasteli ympäristövaikutuksista ilmastopäästöjen ja Itämerta rehevöittävien päästöjen muutoksia.
Terveysvaikutukset hän määritti arvioimalla, miten sairauksien, kuten ylipainoon liittyvien tyypin 2 diabeteksen ja suolistosyöpien, ilmaantuvuus muuttuu.
Mukana oli kasvisten ja hedelmien käytön yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin sekä punaisen ja prosessoidun lihan käytön yhteys suolistosyöpiin.
– Määrittelin kaikille muutoksille rahamääräiset arvot, joista laskin kustannus-hyötyanalyysin avulla kullekin ruokavaliomuutokselle kokonaisnettohyödyn eli rahamääräisen yhteisvaikutuksen ympäristöön ja kansanterveyteen, Punttila selittää.
Erittäin vähähiilihydraattinen nettohyödyiltään pienin
Punttilan analyysin mukaan vähähiilihydraattisiin ruokavalioihin siirtyminen voi tuoda positiivisia tai negatiivisia kokonaisnettohyötyjä riippuen siitä, johtavatko ne merkittävään painonpudotukseen vai eivät.
Ilman painonpudotusta ne johtavat negatiivisiin kokonaisnettohyötyihin, joihin vaikuttavat eniten negatiiviset nettohyödyt ympäristövaikutuksista.
Merkittävän painonpudotuksen saavuttaminen johtaa sen sijaan positiivisiin kokonaisnettohyötyihin, koska tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden vähenemisestä syntyvät positiiviset nettohyödyt ylittävät ympäristövaikutusten negatiiviset nettohyödyt.
Erittäin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon siirtyminen johtaa suurempiin ympäristökustannuksiin ja pienempiin terveyshyötyihin kuin vähähiilihydraattinen.
– Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan, sillä nyt tutkimuksen ulkopuolelle jäi useita vaikutuksia ja tekijöitä, kuten kova rasva ja kuitu, Punttila pohtii.
Ruokavaliomuutosten ympäristö- ja terveystaloudellinen kustannus-hyötyanalyysi on luettavissa Helsingin yliopiston sähköisessä HELDA-arkistossa.