Avantouinnin vaikutuksia

LIIKUNTA
Avantouinti – rentoutta ja kylmäkaraisua

Olipa mieli maassa tai kävitpä ylikierroksilla, niin avanto voi auttaa. Kokeneet kylmäkaraisijat sanovat, että avantoon jäävät niin stressi, mielipaha, kolotus kuin hengenahdistuskin.
Luonto on jäässä ja pakkaslumen verhossa, mutta avanto on auki. Uima-asuisia miehiä ja naisia kävelee kohti hyistä, mustaa vettä. Askeleet ovat rauhalliset ja ilmeet enteilevät tulossa olevaa hurmiota.

Toisille riittää kastautuminen. Karaistuneimmat uivat kymmeniä metrejä. Joka tapauksessa avannosta nousee uudestisyntynyt ihminen, jonka olo on ihana, taivaallinen, auvoinen, ruhtinaallinen tai hurmioitunut. Vihkiytymättömälle selostetaan: – Hullun hommaa, mutta pakko sinne on päästä.

Avantouinti on vanha luonnonparannusmenetelmä ja sitä käytetään edelleen itsehoitokeinona. Monille se on uusi extreme-laji, jolla mitata oman rohkeuden rajoja ja saada huippuelämyksiä.

Avantouinti on nyt ennen näkemättömän suosittua. Yli 100 000 suomalaista käy avannossa säännöllisesti. Kuntien, yksityisten ja avantouintiseurojen ylläpitämiä avantoja on tiheästi ympäri maata.

Suosituimpiin uimarit joutuvat jonottamaan. Esimerkiksi Helsingin Melontakeskuksen avannolla on yli 10 000 uintikertaa vuodessa. Suomen Ladun isännöimällä Vantaan Kuusijärven turva-avannolla käy enimmillään 400 talviuimaria päivässä.

Keho vaatii

– Kroppa vaatii, että täytyy päästä kylmään veteen, Päivi Virtanen , 42, nauraa pulahtaessaan yksi-asteiseen avantoon Vantaan Kuusijärvellä. Hän tunnustaa auliisti riippuvuutensa.

Hän käy vähintään neljä kertaa viikossa, joinakin viikkoina joka päivä. Hän on vuorotteluvapaalla lastentarhanopettajan työstä ja nyt on aikaa.

– Sauvakävelen kotoa noin kolmen kilometrin matkan. Siinä ehtii tulla lämmin. Uin ilman saunaa lenkin laiturilta toiselle eli 50 metriä, puen päälle ja sauvailen kotiin, Päivi Virtanen kertoo tavoistaan.

Ennen hänellä oli tapana saunoa ja uida vuorotellen 4–5 kertaa yhdellä reissulla. Hän muutti tyyliään, koska meno kuumasta saunasta kylmään veteen alkoi tuntua hänestä liian rajulta. Vaikka Päivi kylmäkaraisee jo viidettä talvea ja vaikka hän kävisi avannossa joka päivä, niin joka kerta hänen pitää kotona lähtiessä kerätä rohkeutensa avantoreissulle. Joka kerta rohkeus palkitaan.

– Vaikka olisin kiireinen, väsynyt tai ylipirteä ennen avantoa, niin avannon jälkeen olo on aina hyvä, hän sanoo.
Flunssa ei ole ollut Päivin riesana kuin kerran viidettä talvea jatkuneen kylmäkaraisun aikana. Sekin flunssa oli kesällä.

Päivi on lähipiirissään ainoa avantouimari.

– Kun ihmiset töissä valittavat vaivojaan, niin tapanani on sanoa, että tiedän hyvän parannuskeinon.
Päivi sanoo tapaavansa avannolla vain hyväntuulisia, iloisia ihmisiä. Pukuhuoneessa ja saunan lauteilla ei kysellä titteleitä.

Terveyden lähde

Noin joka kolmas avantouimari on aloittanut harrastuksensa terveydellisistä syistä: toiset hoitavat sairauksia ja särkyjä, toiset pyrkivät ehkäisemään sairauksia.

Avantouinnin uskotaan auttavan muun muassa astmaan, verenkiertovaikeuksiin, nivelreumaan, MS-tautiin , fibromyalgiaan ja nivelkulumien aiheuttamiin kipuihin.

Ne, jotka harrastavat avantouintia säännöllisesti, kokevat kylmäkaraisun terveydelleen ja hyvinvoinnilleen monin tavoin hyväksi.

– Jalkojen heikko verenkierto on parantunut ja vaihdevuosien univaikeudet loppuneet, Maire Sutinen , 60, iloitsee.
Hänen autonkuljettajan työssä kuluneet lonkkanivelensä vaihdettiin tekoniveliin kuusi vuotta sitten ja Maire aloitti säännöllisen avantouinnin kolme kertaa viikossa heti, kun leikkaushaavat olivat parantuneet.

Uimareiden yksilöllisten kokemusten mukaan avantouinti parantaa kylmänsietoa ja verenkiertoa, vähentää kolotuksia, kipuja ja hengitystieinfektioita sekä yleistä terveydentilaa. Se hoitaa myös psyykeä: poistaa stressiä, antaa itsevarmuutta, parantaa unen laatua ja kohottaa fyysispsyykkistä vireystilaa.