Alkoholismi

Erikoislääkäri: Alkoholismin pitäisi olla peruste sairauslomalle

STT STT, PIIA LEINO
Juopottelun aiheuttamat poissaolot ovat työpaikoilla ongelma, johon on hyvin hankala puuttua. Käytäntö työelämässä on, että alkoholin aiheuttamalla poissaololle keksitään jokin muu syy. Professori, erikoislääkäri Matti O. Huttunen esittää Lääkärilehdessä, että alkoholismi pitäisi ymmärtää sairauslomaan ja kuntoutustukeen oikeuttavaksi vakavaksi sairaudeksi. Parin ensimmäisen poissaolopäivän pitäisi kuitenkin olla palkattomia, jos niiden taustalla on edes osittain alkoholin käyttö, sillä rankka ryypiskely edesauttaa alkoholismin syntyä.

Harva ilmoittaa työnantajalleen poissaolonsa johtuvan krapulasta. Miten työnantaja voisi tunnistaa, että lyhytaikaisen poissaolon taustalla on alkoholin käyttö, erikoislääkäri Matti O. Huttunen?
Työnantajan tehtävä ei ole arvioida poissaolon syytä, vaan lääkäri katsoisi sairauslomaa kirjoittaessaan, mistä poissaolo johtuu. Alkoholi voisi olla kakkosdiagnoosikin vaikkapa päänsäryn lisäksi. Karenssi koskisi sairausloman ensimmäistä päivää, kun se liittyy selvästi alkoholin tarpeettomaan käyttöön.

Alkoholismia pidetään sairautena, mutta sairauslomia sen perusteella ei ole tapana antaa. Tämä voi liittyä siihen, että juominen alkaa vapaaehtoisesti mutta muuttuu ajan mittaan pakonomaiseksi. Mistä lääkäri tunnistaa, kummanlaisesta juomisesta on kyse?
Jos alkoholin takia on jo toista päivää peräkkäin pois töistä, niin kyllä silloin usein on kyse alkoholismista tai taustalla on jokin muu sairaus kuten ahdistus tai masennus. Alkoholismin taustalla on usein masennusta, jota juominen entisestään pahentaa. Merkintä alkoholin ongelmakäytöstä sairauslomatodistuksessa muistuttaisi kiinnittämään asiaan huomiota.

Kirjoitat Lääkärilehdessä, että alkoholismia väheksytään sairautena ja korostetaan yksipuolisesti alkoholistin omaa vastuuta. Mitä vaikutuksia tällä on?
Kuvitelma, että alkoholisti juo vain ilokseen, ei ole totta. Alkoholismi on vakava sairaus. Kaikki nykyinen tieto, niin psykologinen kuin neurobiologinen, sanoo, ettei se ole vapaa valinta. Niin kauan kun siihen suhtaudutaan tragediaa ymmärtämättä, emme pääse eteenpäin. Eihän kukaan pidä bulimiaa tai pakkoneuroosejakaan ihmisen omana syynä.