Opi positiivisuutta

VOIT OPPIA POSITIIVISEMMAKSI IHMISEKSI

Zürichin yliopiston psykologian tutkimusryhmä onnistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa todistamaan, että harjoittelu auttaa ihmistä muuttumaan positiivisemmaksi. Kymmenen viikon intensiivisen positiivisen ajattelun jälkeen ne tutkittavista, joille oli annettu optimistisia tehtäviä, kokivat elämänlaatunsa selvästi parantuneen.

Myös työterveyslaitoksen aivotutkija Minna Huotilainen uskoo että negatiivista ajattelua voi muuttaa.

Ei ihminen ole sen varassa, mitä on geeneissä saanut. Ihmisen temperamenttihan on periytyvä ja pysyvä. Persoonallisuus rakentuu sitten siihen päälle eli esimerkiksi se, miten suhtaudun erilaisiin haastaviin tilanteisiin ja esim. omiin virheisiin

Erikoispsykologi ja Suomen psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen näkee, että negatiivinen ihminen ottaa yleensä itsensä liian vakavasti.

Vaikeinta on havaita, jos itsellä on taipumus reagoida asioihin negatiivisesti. Kriittinen itsearviointi kun ei ole ihmisen suurimpia vahvuuksia.

Negatiivisuuteen auttaa kun huomaa, että ei ole kaikessa aina maailman napa ja asioita alkaa tutkiskella hiukan laajemmasta näkökulmasta.

Ikääntyessään ihminen alkaa yleensä muutenkin ajatella asioita laajemmalla perspektiivillä. Joskus harvoin katkeruus kuitenkin lisääntyy iän myötä. Matkan varrelle on saattanut kertyä yksinkertaisesti liikaa pettymyksiä.

Erikoispsykologi Tuomo Tikkasen mukaan välillä kannattaa kysyä itseltään, tekeekö liian negatiivisella ajattelulla elämänsä hankalaksi. Myös muiden elämä kärsii, sillä negatiivinen ihminen vie helposti luovuuden myös muilta.

Kaverin kanssa voi esimerkiksi päättää, että ajattelee asioista positiivisemmin. Sellainen sopimus toimii paremmin kuin, että vain itsekseen päättää olla positiivisempi. Joillakin työpaikoilla on tehty ihan pelisääntöjäkin, että saa huomauttaa, jos alkaa lipsua taas negatiiviseksi, Tikkanen toteaa.

Zürichin yliopiston tutkijat pistivät tutkittavansa miettimään muun muassa, miten he kiittivät tai huomioivat ihmisiä aivan arkipäiväisissä tilanteissa. Samalla heidän tuli miettiä, mitkä asiat tekevät elämästä kaikkein eniten elämisen arvoista.

Kymmenen viikon jälkeen satunnaisotoksella valitut tutkittavat raportoivat tuntevansa useammin iloa ja olevansa myös aiempaa useammin positiivisella mielellä.

Lähde: Marcus Ziemann