D-vitamiini

D-vitamiini herätti keskustelun ravintolisien valvonnasta

Itä-Suomen yliopiston FIND-tutkimusryhmä herätti kohun julkaistuaan kaupallisten D-vitamiinivalmisteiden analyysituloksensa. Alkoi keskustelu siitä, mitä ravintolisinä myytävät valmisteet sisältävät ja kenen pitoisuusanalyyseihin voimme luottaa.

Itä-Suomen yliopiston tarkoituksena on selvittää D-vitamiinilisän vaikutusta sydän- ja verisuonitautien ja syöpien ilmaantumiseen. Lisäksi voidaan selvittää D-vitamiinilisän vaikutuksia muihin sairauksiin.

Kohun keskessä ovat FIND-tutkimusryhmän kemistin Tarja Nurmen tekemät D-vitamiinianalyysit yleisesti saatavilla olevista D-vitamiinivalmisteista, ja erityisesti analyysien ja tutkimuslaboratorion luotettavuus.
Johdonmukaisia tuloksia

Tarja Nurmi kertoo, että laboratorion akkreditointi ei ylipäänsä ole välttämätöntä tieteellisessä tutkimuksessa, koska tiedeyhteisö valvoo tutkimusta.
Tutkijan velvollisuus on tehdä työnsä käyttäen kaikkea sitä tietoa, joka hänellä on saatavissa ja noudattaa tieteellisen tutkimuksen mukaisia toimintatapoja. Ennen kuin tuloksista voi puhua, pitää riittävin keinoin varmistaa, että tulokset ovat oikein.

– Olemme toistaneet analyysit useaan kertaan, mutta emme ole erikseen määrittäneet valmistekohtaista mittausvirhettä. Koska tuloksemme näyttivät johdonmukaisilta, eikä meillä ollut mitään perustetta epäillä niiden luotettavuutta, halusimme tuoda tulokset esille, Nurmi kertoo.

Tutkimusryhmä analysoi 23 tablettivalmistetta, joissa valtaosassa näyttäisi tulosten mukaan olevan vähemmän D-vitamiinia kuin pakkauksessa on ilmoitettu. Nurmi kertoo työskennelleensä 15 vuotta tutkijana ja on koko sen ajan kehittänyt analyysimenetelmiä ja ratkaissut monia analytiikan haasteita.

– Kokemukseni ja osaamiseni painottuu ehkä jonkin verran enemmän veri – ja virtsanäytteiden analytiikkaan, mutta toki olen tehnyt analyysejä myös elintarvikkeista ja ravintolisistä.
Tulokset olivat sivulöydös

FIND-tutkimuksen tutkija, ravitsemusterapeutti Sari Voutilainen kertoo, että analyysien tulos oli sivulöydös. Vitamiinivalmisteita alettiin analysoida, kun ihmeteltiin, että jotkut henkilöt ovat kertoneet syövänsä D-vitamiinia isojakin määriä, mutta se ei näkynyt verinäytteissä.

Tutkimusryhmä etsi muista D-vitamiinitutkimuksista valmisteiden vertailutietoa, mutta ilmeni, että missään ei ollut analysoitu valmisteiden vitamiinimääriä.

– Halusimme myös kehittää menetelmän, jolla voimme kontrolloida omia tutkimusvalmisteitamme. Tutkimuksessa käyttämämme tabletit on valmistanut kuopiolainen Galena Pharma Oy, ja analyysiemme mukaan tutkimusvalmisteet ovat koko ajan sisältäneet luvatun määrän D-vitamiinia.

Säilytysolosuhteet hapristavat tablettia
Voutilainen kertoo, että moni seikka voi vaikuttaa valmisteisiin. D-vitamiini saattaa reagoida muuttuville säilytysolosuhteille sekä pitkälle säilytysajalle. Laboratoriossa valmisteet säilytetään vakio-olosuhteissa, mutta kuinka vakiona olosuhteet säilyvät esimerkiksi kuljetusten aikana valmistajalta kauppaan tai käyttäjän kotona?

– Saamamme tulokset eivät vaikuta tutkimukseemme. Ainoastaan jos yleinen ilmapiiri käy kovin kielteiseksi D-vitamiinille, saattaa olla vaikea rekrytoida jatkossa tarvitsemamme määrä koehenkilöitä, Voutilainen toteaa.

Viisi vuotta kestävään FIND-tutkimukseen valitaan yhteensä 18 000 tervettä 60 – 74-vuotiasta miestä ja 65 – 79 vuotiasta naista Itä-Suomesta. Heidät arvotaan kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen syö 40 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä, toinen 80 μg päivässä ja kolmas lumevalmistetta, samannäköisiä pillereitä, jotka eivät sisällä D-vitamiinia.

Näiden tutkimusvalmisteiden lisäksi saa käyttää muita D-vitamiinia sisältäviä valmisteita siten, ettei niistä saatava D-vitamiinin määrä ylitä 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Paikallinen terveysviranomainen valvoo
D-vitamiinivalmisteet luetaan ravintolisiksi. Niiden myyntiin ei tarvita lupaa. Riittää, että valmistaja tekee myyntiin saattamisesta ilmoituksen elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle.

Yritys vastaa tuotteestaan ja varmistaa omavalvonnalla, että tuotteen koostumus vastaa pakkausmerkintöjä. Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat yrityksen omavalvontaa.

Kuopion kaupungin elintarviketarkastaja Inka Heikkinen kertoo, että omavalvontasuunnitelmassa täytyy kuvata tuotteet, niiden valmistusmenetelmä sekä se, kuinka valmistaja itse valvoo tuotteen laatua.

Omavalvonta testataan hyväksytyssä laboratoriossa
Kun valmistajat tekevät tuotteidensa analyysejä, on ne tehtävä Eviran hyväksymissä laboratorioissa. Laboratorioiden ei tarvitse olla akkreditoituja, eli riippumattomia, mutta niiden laatujärjestelmän on oltava läpinäkyvä ja todennettu.

Akkreditoitu laboratorio toimii tietyn laatujärjestelmän toimintaohjeiden mukaan, ja laatusertifikaatin myöntäjä käy tekemässä auditoinnit määräajoin laboratoriossa.
Jos kunnan viranomainen haluaa tarkastuttaa esimerkiksi tuotteen D-vitamiinipitoisuuden, on se tehtävä akkreditoidussa laboratoriossa. Tutkimuksen maksaa tuotteen valmistaja, Heikkinen kertoo.

Kunnan viranomaiset tekevät alueensa yritysten omavalvonta-arvioita resurssiensa ja omien prioriteettiensa mukaan. Kuopiossa juuri ennen alkanutta vitamiinikohua oli ehditty päättää, että vuonna 2013 tarkastusten painopisteeksi otetaan D-vitamiinivalmisteet ja niitä tuotteisiinsa, ravintolisiin tai esimerkiksi mehuihin lisäävät valmistajat.

– D-vitamiini on ollut paljon julkisuudessa viime vuosina. Tämän kohun vuoksi Evira ei ole pyytänyt meiltä tarkastuksia. Minulla on kyllä sellainen näppituntuma, että meidän alueella vitamiinipitoisuudet olisivat pitäneet kutinsa, Matilainen kertoo.

Ravintolisät ovat iso bisnes
Luontaistuote- ja ravintolisäbisneksessä liikkuu paljon rahaa Suomessa, professori Matti

Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
– Jo vuosia sitten puhuttiin vuositasolla 500 miljoonasta eurosta, mutta on vaikea laskea, mikä siitä on D-vitamiinivalmisteiden osuus. Oma, varovainen arvioni olisi, että kymmeniä miljoonia euroja. Erilaisissa tilaisuuksissa yleisölle tekemieni tiedustelujen perusteella arvioisin D-vitamiinivalmisteiden käyttäjiä olevan ehkä miljoona henkilöä, Uusitupa kertoo.

Muutamia vuosia sitten käyttäjiä keski-ikäisten ja ikääntyvien suomalaisten keskuudessa oli erään selvityksen mukaan vajaat 30 prosenttia.
Uusituvalle Nurmen saamat tulokset eivät olleet iso yllätys. Hän pitää Nurmen analyysejä lähtökohtaisesti luotettavina.

– Tarja Nurmi on tutkinut D-vitamiinia vuosia. Tunnetusti D-vitamiinin määrityksissä esiintyy laboratoriokohtaisia eroja, mikä edelleen hankaloittaa tulosten tulkintaa, hän huomauttaa.

Kuluttajien herääminen hyödyttää
Professori Uusitupa lukee tutkijoiden ulostulon hyödyksi sen, että kuluttajille tuli nyt selväksi, että ravintolisissä hyväksytään selvästi laajempi vaikuttavien aineiden pitoisuuden vaihtelu kuin lääkevalmisteissa.

D-vitamiinista on tullut muotivitamiini, Uusitupa vielä toteaa. Tutkimuksellisesti on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että osataan luotettavasti arvioida D-vitamiinin luun ulkopuoliset vaikutukset esimerkiksi diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin.

– Myös optimaalisesta annostuksesta ei vielä voida luotettavasti sanoa juuri mitään. Siis jäitä hattuun, hän neuvoo innokkaimpia vitamiinin syöjiä. (Ruokatieto – Anja Hiltunen)